ooppera | Suomen Kansallisooppera juhlisti kuoronsa
70-vuotistaipaletta järjestämällä suuren kuorogaalan. Esitys osoittautui
riemuvoitoksi paitsi hyvässä iskussa olevalle päivänsankarille myös koko
Oopperalle.
Kuoron lisäksi juhlintaan osallistuivat Oopperan orkesteri,
kuoron lisävahvistukset, loistava lapsikuoro sekä joukko balettitanssijoita ja laulusolisteja. Kyse ei
ollut oopperalavalle sijoitetusta staattisesta seisoskelusta vaan koko illan
spektaakkelista, johon oli varta vasten suunniteltu koreografioiden lisäksi
lavasteet ja puvut. Kokonaisuudesta vastasi Jere Erkkilä. Hän sai illasta sulan hattuunsa.
Ohjelmassa oli komeimpia kuorokohtauksia eri oopperoista,
ja numerot vaihtuivat saumattomasti enimmäkseen ilman väliaplodeja.
Lisämausteena kuultiin Mika
Pohjosen leiskuvat tulkinnat Pajatson
ja Turandot’n suosituista
tenoriaarioista.
Jo esityksen alku oli tyrmäävä, kun kuoro kajautti
dramaattisessa vastavalossa hitin O Fortuna
Carl Orffin kantaatista Carmina Burana. Huippuhetki oli
mielestäni toisen puoliskon Wach auf!
-kohtaus Richard Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajista, jota kuoro on
esittänyt vastikään hyvällä menestyksellä. Gaalassa numero meni nappiin ja yhteissointi oli likipitäen rikkeetön – vielä parempi kuin
varsinaisessa oopperaesityksessä. Taustalle projisoitu auringonnousu oli oivallinen lavastusidea.
Kun ilta päättyi kahden huumaavan ylimääräisen jälkeen,
yleisö huusi bravoota seisaallaan. Vaikutti siltä, että katsomossa oli myös ensikertalaisia, joille kokemus oli kaikesta päätellen elämys.
Juuri sen vuoksi tällaisia satsauksia saisi olla useamminkin
kuin pelkästään tasavuosien täyttyessä. Mikä onkaan parempaa mainosta Oopperalle
ja koko taidemuodolle kuin täyslaidallinen mahtavimpia kuorokohtauksia samassa
paketissa hyvällä maulla toteutetun ohjauksen puitteissa!
Onneksi gaala televisioitiin suorana Yle Teemalla ja
lähetetään myöhemmin eurooppalaisella Arte-kanavalla.
Suuri kuorogaala esitettiin Suomen Kansallisoopperassa 22. ja 23. huhtikuuta 2015.
